Hirvihaaran kartano
Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarha on nähtävyys
Savusauna Hirvihaaran kartanossa

MODERNI KOKOUS- JA JUHLAPAIKKA IDYLLISESSÄ KARTANOMILJÖÖSSÄ

Hirvihaaran kartano


Hirvihaaran kartanolla on liki sadan vuoden mittainen tapahtumarikas historia. Arto Hakala hankki huonokuntoisen kartanon vuonna 1992 ja kunnostutti sen hotelliksi alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Vuosien mittaan kartanon aluetta on kehitetty ja toimintaa on laajennettu. Paritilien toimitusjohtaja Petri Lindgren on ollut mukana muutoksissa jo Hirvihaaran kartanon hotelli- ja ravintolatoiminnan alkuvuosista lähtien.

Rauhoittavaa kartanotunnelmaa 

Mäntsälässä sijaitseva Hirvihaaran kartano on vaikuttava näky. Vuonna 1918 rakennettu päärakennus muodostaa saumattoman kokonaisuuden upeasti hoidetun puutarhan ja muutama vuosi sitten rakennetun Lasipaviljongin kanssa.

Kartanoalueen rauhallisessa, idyllisessä ympäristössä aika tuntuu pysähtyneen. Tarkemmin katsottuna ympärillä kuitenkin tapahtuu jatkuvasti. Keittiöpuutarhassa puutarhurit ovat työssään, kartanon pihaan ollaan juuri pystyttämässä messutelttaa, Lasipaviljonkia valmistellaan kokouskäyttöön, savusaunaa lämmitetään ja ravintolassa kokit valmistavat päivän lounasta. Moderni kokous- ja juhlapaikka muuttaa muotoaan tilaisuuksien mukaan, mutta rauhoittava kartanotunnelma säilyy silti.

Petri Lindgren, Paritilit ja Arto Hakala, Hirvihaan kartano


Vanhainkodista moderniksi tapahtumapaikaksi  

Arto Hakala kiinnostui Hirvihaaran kartanosta nähdessään sen myynti-ilmoituksen Kauppalehdessä. Jo vuosia tyhjänä ollut päärakennus oli huonokuntoinen, mutta kartanossa käydessään Hakala huomasi perustusten olevan kunnossa. Hän päätti ostaa kartanon ja kunnostaa siitä kokoushotellin, sillä Suomessa ei ollut vielä vastaavia kokouspaikkoja.

Arto Hakala laittoi tuulemaan luottorakennusporukkansa kanssa. Vuodesta 1952 lähtien vanhainkotina toimineella rakennuksella alkoi uusi loiston aika. Ukkokotina toimiessaan kartanon alasaleissa oli kymmenisen rautasänkyä salia kohden ja yläkerrassa oli pesupalju. Alakertaan kunnostettiin viihtyisä ja valoisa ravintola sekä tunnelmallisia hotellihuoneita remontoitiin kaiken kaikkiaan 11. Kaupat oli lyöty lukkoon tammikuussa 1992 ja jo saman vuoden heinäkuussa hotelli avasi ovensa sopivasti Mäntsälän asuntomessuille.

Aluetta on muokattu ja kehitetty vuosien mittaan palvelemaan entistä paremmin kokous- ja hotellivieraiden tarpeita. Vuonna 2000 rakennettu Ruusutalo kasvatti huonekapasiteettia 21:een ja vuonna 2013 joen rantaan valmistuneeseen Lasipaviljonkiin rakennettiin kahdeksan hotellihuonetta lisää.

Vaikka lasista ja rautaristikoista rakennettu Lasipaviljonki tuo mieleen Keski-Euroopan upeat historialliset rakennukset, se sopii silti täydellisesti Hirvihaaran kartanomaisemaan. Rakentamisessa kunnioitettiin suomalaista osaamista niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin myös sisustamisessa. Juhlava tila muuttuu moneksi ja niinpä se on suosittu paikka muun muassa häiden viettoon, tuotelanseerauksiin, kokouksiin ja erilaisiin valmennuksiin.

Hirvihaaran kartanon Lasipalatsi

Hyvinvointia läpi vuoden

Hirvihaaran kartanon aluetta on kehitetty ajan mittaan muutenkin, kuin vain hotellihuoneiden ja kokoustilojen osalta. Day Span ja kuntosalin tieltä kaivettiin kartanon kellarista 400 kuutiota savea. Aikaisemmin kartanon kupeeseen oli rakennettu oma tenniskenttä.  

Hirvihaarassa historia on läsnä monella tapaa. Mäntsälän vanhan kansakoulun hirsistä rakennettu savusauna antaa uudenlaisia saunakokemuksia. Kartanon ullakon infrapunasaunassa käydessä kannattaa ihailla maisemia myös kartanon tornista, jota käytettiin sota-aikana ilmavalvontaan.

Keittiöpuutarhoilla on pitkä historia osana suomalaisten kartanoiden ruokatuotantoa. Keittiöpuutarhalla on tärkeä rooli myös tämän päivän Hirvihaarassa ja niinpä kartanon korkeatasoisessa ravintolassa voidan tarjota luonnonmukaista ruokaa omasta maasta.

Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarha

Paritilit mukana muutoksissa 

Hirvihaaran kartano oli yksi Paritilen toimitusjohtajan Petri Lindgrenin ensimmäisistä asiakkaista. Hirvihaaran kartanon toiminta on kasvanut 1990-luvun alusta, aivan kuten Paritilienkin. Hirvihaaran kartanon omistajan Arto Hakalan ja Petri Lindgrenin yhteistyön alkaessa Petrin tilitoimisto toimi kotikonttorista käsin, mutta nykyään Paritilit on kasvava tilitoimistoketju.

Hirvihaaran kartanolla on ollut niin ylä- kuin alamäkiäkin reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Normaalivuosi kiinteistön ja hotellin suhteen menee omalla painollaan, joten Paritileiltä pyydetään vähemmän neuvoa silloin, kun asiat menevät hyvin eteenpäin ja ollaan plussalla. ”Kun tulee huonoja hetkiä tai muutoksia, tilitoimiston kanssa pitää pystyä keskustelemaan ennen kuin mitään kohtalokasta tapahtuu”, Arto Hakala kertoo. ”Paritileille uskaltaa heittää ongelmat pöytään ja niitä pohditaan yhdessä eri kulmista. Kanssakäyminen on tärkeää, eli on tärkeä tehdä näitä juttuja yhdessä.”

Arto Hakalan mukaan pitkästä yhteisestä historiasta on hyötyä, sillä Petri Lingren ja Paritilit ovat sisällä käytännön asioissa ja ovat voineet auttaa näin ollen syvällisemmin ja ennakoivasti. ”Elämme siinä mukana. Jos toiminta supistuu tai kasvaa, me olemme sopeutuva tekijä, joka tukee muutostilanteessa”, kiteyttää Petri Lingren tilitoimiston roolia.

Arto Hakalan mukaan hyvässä tilitoimisto- ja pankkisuhteessa on samaa se, että mitä aikaisemmin mahdollisesta ongelmasta ilmoittaa, sitä helpompi ratkaisu on: ”Tilitoimistoon saatetaan ottaa yhteyttä vasta äärimmäisessä hädässä. Kun Petrin kanssa käy lopulta asian läpi, hän paneutuu asiaan, soittaa muutaman puhelun ja saa asian järjestymään. Ongelmasta on tehnyt mielessään isomman kuin se onkaan.

Arto Hakalan ja Petri Lingrenin yhteistyö on jatkunut jo yli 20 vuoden ajan. Hakala paljastaa heidän yhteisen pitkän historiansa salaisuuden: ”Vaikka tilitoimistoala muuttuu automaation kautta, silti pohjana on edelleen ihmiset sekä heidän ammattitaitonsa. On tärkeä puhua samaa kieltä ja kemioiden on kohdattava.”

Hirvihaaran kartanosta löytyy myös viinikellari, savusauna ja tenniskenttä