KIRJANPIDON ULKOISTAMINEN JÄTTI ENEMMÄN AIKAA YDINTOIMINTOIHIN

Juoksija on huippukunnossa

Teksti: Jussi Miettinen


Kustannusosakeyhtiö Juoksijan työntekijät ja talous ovat hyvässä kunnossa. Kun kirjanpito on ulkoistettu, toimitusjohtajalla jää enemmän aikaa yrityksen ydintoimintoihin kuten toiminnan kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin.

Kaksi maastopyörää nojaa seinää vasten eteisessä ja läjä suksisauvoja toimitusjohtaja Harri Hännisen työhuoneen nurkassa. Avokonttorissa töitä paiskii koko joukko hyväkuntoisen näköisiä keski-ikäisiä miehiä. Kustannusosakeyhtiö Juoksijan kolmea aikakauslehteä tehdään aktiivisille liikkujille, ja se näkyy myös toimituksessa.

Hänninen itse on entinen kestävyysurheilija. Hänen juoksu-uransa tähtihetki oli vuoden 1992 Barcelonan olympialaisissa, kun hän sijoittui maratonilla yhdenneksitoista.

Nyt Hänninen pitää polvivamman vuoksi taukoa maratoneista. Juoksun sijaan hän pyöräilee ja hiihtää pysyäkseen kunnossa, ja hyvässä iskussa on myös hänen luotsaamansa lehtitalon talous.

Vaikka digitalisaation aiheuttama median murros, taantuma ja arvonlisäveron korotus ovat kurittaneet kotimaisia lehtitaloja, Juoksija on pystynyt tekemään  tasaisesti hyvää tulosta ja kasvattamaan jopa liikevaihtoaan. Hännisen mukaan taustasta huippu-urheilijana on ollut etua myös yrityksen pyörittämisessä.

”Kova työnteko ja paineen alla työskentely eivät ole meille vierasta. Aina välillä mätetään menemään tiukasti kohtuullisen pienellä porukalla”, Hänninen sanoo.

Hänninen puhuu me-muodossa, sillä hän ei ole työporukan ainoa entinen huippu-urheilija. Juoksija-lehden toimittajana työskentelevät maileri Ari Paunonen ja maratoonari Petri Saavalainen. Mainosmyynnissä toimii seikkailujuoksija Jukka Viljanen.

”Me olemme tällainen entisten kestävyysjuoksijoiden loppusijoituspaikka”, Hänninen vitsailee.

Euroopan vanhin juoksulehti

Tapio Pekola perusti Juoksija-lehden vuonna 1971. Yksikään eurooppalainen juoksulehti ei ole ilmestynyt pitempään yhtäjaksoisesti. Harri Hänninen tuli lehteen töihin kymmenisen vuotta sitten ja aloitti toimitusjohtajana pari vuotta myöhemmin.

Vuonna 2009 Juoksija-lehden rinnalle tuli Hiihto-lehti. Muutama vuosi sitten lanseerattiin Pyöräily+Triathlon -lehti.

Lehdet tarjoavat lajien aktiiviharrastajille hyödyllistä sisältöä omaan harjoitteluun.

Sisältöä tekevät toimittajien lisäksi  myös  alojen todelliset asiantuntijat, kuten huippu-urheilijat ja -valmentajat. Esimerkiksi Hiihdon vakituinen avustaja, olympiavoittaja Sami Jauhojärvi kertoo lehden sivuilla ennen kaikkea harjoittelumenetelmistään, joista vaikkapa talven massahiihtoihin valmistautuva hiihtäjä voi ammentaa tietoa oman suorituksensa parantamiseksi. Harjoitteluohjeiden lisäksi lehdissä  on juttuja myös kilpaurheilusta, kiinnostavista henkilöistä ja ravinnosta.

Juoksija-lehti on yrityksen lippulaiva. Sen levikki on noussut 18 000:een. Yhteensä kolmella lehdellä on peräti 150 000 lukijaa. Moni Juoksijan lukija tilaa myös Hiihto– tai Pyöräily+Triathlon -lehteä.

Tyypillinen Juoksija-lehden lukija on 30–50-vuotias perheellinen mies, joka asuu suuressa kaupungissa ja harrastaa juoksun lisäksi myös muuta kuntoliikuntaa, kuten suunnistusta, hiihtoa ja pyöräilyä. Lukijatutkimuksen tuloksista silmiin pistää myös se, että tilaajista keskimääräistä useampi on suorittanut yliopisto- tai korkeakoulututkinnon.

”Koulutetut tiedostavat sen, kuinka tärkeää on pitää huolta omasta kunnostaan. Juokseminen ja miksei lumisena talvena myös hiihto ovat nopeita ja helppoja tapa saada riittävän kova kuormitus, jotta fyysinen kunto säilyy ja jopa kehittyy”, Hänninen sanoo.

Juoksubuumi lisännyt levikkiä

Juoksija-lehti on hyötynyt kymmenisen vuotta sitten Suomeen hyökyneestä juoksu- ja hyvinvointibuumista. Kasvava joukko suomalaisia on kiinnostunut oman kunnostaan ja myös siitä, mitä suuhunsa pistää.

Juoksubuumin kärjet ovat vaihdelleet. Neljä viisi vuotta sitten elettiin maratonin kulta-aikaa. Tänä päivänä on muodikasta juosta luonnossa polkuja pitkin. Nyt myös naiset ovat kiinnostuneet sankoin joukoin juoksusta. Heille yritys teki tänä vuonna oman JuoksuPlus-erikoislehden, joka otettiin hyvin vastaan.

”Naisille myytiin viime vuonna enemmän juoksukenkiä kuin miehille. Sitä ei ole aiemmin tapahtunut”, Hänninen sanoo.

Hänninen ennustaa, ettei ihmisten kiinnostus omaan hyvinvointiin ole lopahtamassa — pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi nyt on trendikästä harrastaa triathlonia, jossa uidaan, pyöräillään ja uidaan eripituisia matkoja. Myös hiihto kiinnostaa suomalaisia. Siksi hän näkee yrityksen tulevaisuuden valoisana.

”Yleinen taloustilanne toki vaikuttaa ihmisten tekemisiin, mutta toisaalta ihmisten harrastuneisuus liittyy vahvasti meidän lehtiin ja niiden sisältöihin. Menestymme, kun teemme asiantuntevaa ja uskottavaa sisältöä, joka hyödyttää lukijoitamme”, Hänninen sanoo.

Sähköinen taloushallinto tehostaa

Juoksija työllistää seitsemän henkilöä. Osan palveluista yritys ostaa alihankintana. Aiemmin kirjanpito tehtiin talon sisällä, mutta kun yrityksen talouspäällikkö jäi kuusi vuotta sitten eläkkeelle, Hänninen päätti ulkoistaa kirjanpidon Paritilit Oy:lle. Pienen yrityksen toimitusjohtajana hänen kontollaan on paljon myyntityötä, jolta kirjanpito olisi vienyt kosolti aikaa.

”Numerot ja luvut ovat tärkeitä asioita, mutta minun oli miettitävä tarkkaan, mihin minun kannattaa aikani käyttää”, Hänninen sanoo.

Tilitoimisto valikoitui lopulta vähän sattumankin kautta, kun Hänninen törmäsi eräässä tilaisuudessa Paritilien Petri Lindgreniin, vanhaan koulukaveriinsa.

Peruskirjanpidon, tilinpäätösten ja veroilmoitusten ohella Paritilit muun muassa laskee työntekijöiden palkat, hoitaa ostolaskujen kierrätyksen ja maksamisen. Kaikki tämä hoituu internetissä Heeros-taloushallintojärjestelmässä.

Kuitit tai laskut eivät Juoksijan ja Paritilien välillä liiku paperisina vaan sähköisessä muodossa. Ensisijaisesti ostolaskut saapuvat verkkolaskuina. Käteiskuitit skannataan ja tallennetaan suoraan järjestelmään.

Toki yhteydenpitoakin välillä tarvitaan. Etenkin tilinpäätöksen aikaan sähköpostiliikenne on vilkasta. Myös ulkomailta tulevien laskujen arvonlisäveron vähentäminen, palkan- ja palkkioiden maksuun liittyvät asiat sekä ostolaskujen kohdistuminen eri lehtien tileille herättävät kysymyksiä puolin ja toisin. Näissä tapauksissa Hänninen arvostaa Paritileiltä saamaansa palvelua.

”Jos tarvitsemme apua, sitä myös saamme. Kun laitan Paritileille meilin, vastaus tulee nopeasti”, Hänninen kiittää.